Flunssan kourissa

Semmoinen romuska iski tähän torppaan jotta oksat pois. Tämä mamma on tällä kertaa kipeintä sorttia... keuhkoja polttaa, yskittää, niistättää ja henkeä ahdistaa niin että joka vedolla pihinä käy sekä ulos että sisään mennessä. Pikkupojalla kans aika tukala olla, hän on ab-kuurilla taasen joten jospa se veisi edes pöpön keuhkoista pois, korvastakin toivottavasti. Kovin suurta luottoa ei siihen ole sillä 20 kuuria ei sitä pois saanut 5 viikkoa sittenkään vaan ainut apu oli kun jätimme pois kotimaiset viljat ja maidon. 7kk jatkunut märkiminen loppui kuin seinään ja jatkuva yskä-räkätauti samoin. 5 viikkoa siis ehti olla terveenä noiden suhteen, pari mahatautia siinä välissä kuitenkin.
Jospa tämä tästä, lääkäriin kai se on itelläkin vääntäydyttävä jotain roppia hakemaan.

Olen yrittänyt vähän ommella kun eilen sisko sai suloisen pikkiriikkisen pojan <3 Keväthaalaria olen ommellut vaan monenmonta mutkaa matkassa, selostusta kunhan haalari toivottavasti huomenna valmistuu!
Pienen kypärälakin sain tehtyä aamulla, ensin yhden kokeiluversion vaaleanpunaisesta kankaasta ja se oli mallia baby bornille hieman suuri joten arvelen että pikkiriikille se olisi aivan passeli :) Huomenna jos jaksaisin niin kävisin tuoreelle isälle ojentamassa sairaalan kanttiinissa kameran jotta kävisi poikaansa minulle kuvaamassa. Osastollehan ei saa mennä kuin vauvan vanhemmat ja sisarukset enkä toki tällaisessa romuskassa voisi mennä vaikka saisikin. Mutta kuvia haluaisin ja samalla viedä vauvalle paketin ja tuoreelle isosiskolle myös. Harmi kun välimatka on niin pitkä niin tuore isosisko joutuu odottelemaan vielä ainakin perjantaihin mummun ja papan hoteissa. Kovasti on jo täpinöissään pikkuveljeä odottanut kotiin =)

Oman voinnin takia ompelukset seisoo, useampi t-paita viimeistelemättä. Huomenna on PAKKO koveutua edes sen verran että tuon pikkuhaalarin saan valmiiksi ja 3v. pojalle MUUMIMAMMA-asun naamiaisiin perjantaille. (ai meilläkö viime tipassa? Ei ollenskaan... pari vuotta sitten ompelin viimeiset tikit juuri ennen kuin olimme lähdössä kemuihin!)

Nyt ansaittu lepohetki sohvannurkassa. Päivä oli hirmuisen raskas tämän oman voinnin takia ja kun ei tämän katraan kanssa levähdellä vaikka vain kaksi lasta onkin koko päivän kotona ja esikoinen sitten puoli päivää. Kesälomaa jo odotellaan, vanhimmalla pojalla vaihtuu tarhapaikka ja pääsee erityislasten pienryhmään joka toivottavasti auttaa taas asioita eteenpän omalta osaltaan.

Mariia